Historia
YHDEKSÄN MIESTÄ JA YKSI NAINEN RAVINTOLA DAVY'SISSÄ
Syyskuun 28. päivän iltana vuonna 1980 heilahti ravintola Davy'sin ovi Helsingin Fredrikinkadulla kymmenen kertaa. Sisään asteli yksi nainen ja yhdeksän miestä, mielessään vakaa tuuma perustaa suomalaisten klarinetistien oma seura.
Nämä kymmenen urhoollista olivat - perustamiskirjan järjestyksessä - Lauri Tammivuori, Reino Simola, Reijo Peuravaara, Risto Pensola, Marja Haapamäki (nyk. Kopakkala), Kullervo Kojo, Pekka Ahonen, Timo Mahlamäki, Yrjö Sahinvaara ja Ilkka Teerijoki.
Mutta kuinka tähän oli tultu? Miksi juuri syyskuussa -80 alkoi tapahtua?
- Vastauksia voisi olla moniakin, aluksi eräitä yleismaailmallisiin ja suomalaisiin musiikki-ilmiöihin liittyviä: Suomalaiset klarinetistit olivat saaneet jo runsaasti kansainvälisiä vaikutteita. Oli noussut uusi polvi, joka kotimaisten opintovuosiensa jälkeen etsi virikkeitä myös ulkomailta. Se oli meille aluksi uutta. Vielä 60-luvullakaan ei meillä Koppel Smolarin - ja luonnollisesti italialaissyntyisen Mario Sgobban - lisäksi harrastettu paljonkaan ulkomaisia yhtyeksiä. Suomalainen klarinetisti oli kauan ollut ainakin aluksi sotilasmuusikko, jolla saattoi olla sekä kielellisiä että kulttuurillisia vaikeuksia seurustella leppoisasti ulkomaalaisen ammattiveljen kanssa.
Säännöt
1 NIMI JA KOTIPAIKKA
Yhdistyksen nimi on Suomen Klarinettiseura ry ja sen kotipaikka on Helsinki.
2 TARKOITUS JA TOIMINTA
Yhdistyksen tarkoituksena on:
kehittää klarinetinsoittoa Suomessa
laajentaa klarinetin tuntemusta myös arvostelijoiden ja säveltäjien keskuudessa
vaalia klarinetinsoiton perinteitä
toimia suomalaisten klarinetinsoittajien yhdyssiteenä
luoda ja kehittää suomalaisten klarinetinsoittajien yhteyksiä ulkomaille
edistää klarinetin ja klarinetinsoiton tutkimusta
tehdä klarinettia tunnetuksi solistisena soittimena, kamarimusiikkisoittimena, kansanmusiikkisoittimena ym.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys pitää kokouksia, koulutus- yms. tilaisuuksia myös muille kuin yhdistyksensä jäsenille, tukee klarinettiaiheisia projekteja ja esiintyy julkisesti.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi anoa apurahoja, ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä toimeenpanna asianomaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä.
3 JÄSENYYS
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen klarinetinsoittaja sekä henkilö, joka on kiinnostunut klarinetinsoitosta/klarinetista. Opiskelijajäseneksi voi liittyä myös ilman ikärajaa. Yhdistyksen yhteisöjäseneksi voi liittyä myös oikeuskelpoisia yhteisöjä. Yhdistyksen kokouksella on oikeus kutsua myös yhdistykselle kunniajäseniä. Jäsenten hyväksymisestä päättää yhdistyksen hallitus.
Jäsenmaksut ja liittymismaksut varsinaisilta, kannatus-, ainais-, opiskelija-, eläkeläis- ja yhteisöjäseniltä päätetään erikseen yhdistyksen vuosikokouksessa. Kunniajäseniltä ei peritä maksua.
4 JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
Yhdistyksen hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi, mikäli hän on jättänyt jäsenmaksunsa suorittamatta kuuden (6) kuukauden kuluttua sen erääntymisestä.
5 HALLITUS
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, neljä (4) jäsentä ja kaksi (2) varajäsentä.
Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus voi valita keskuudestaan tai sen ulkopuolelta varainhoitajan.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi (2) hallituksen jäsentä niin vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään kolme (3) hallituksen jäsentä sekä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.
6 YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN
Yhdistyksen nimen on oikeutettu kirjoittamaan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä sihteerin tai varainhoitajan kanssa, sekä henkilö, jolla on siihen hallituksen erikseen antama henkilökohtainen oikeus yksin.
7 TILIT
Yhdistyksen tilit päätetään 31.8. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
Toiminnantarkastajan on annettava hallitukselle kirjallinen lausunto ennen vuosikokousta.
8 YHDISTYKSEN KOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN
Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu ilmoitetaan jäsenille kiertokirjeellä viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
9 YHDISTYKSEN KOKOUKSET
Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä marraskuun loppuun mennessä.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
Yhdistyksen kokouksissa äänioikeutettuja ovat kaikki 15 vuotta täyttäneet varsinaiset ja opiskelijajäsenet ja jokaisella äänioikeutetulla on yksi (1) ääni, samoin kunniajäsenillä. Yhteisöjäsenillä ei ole äänioikeutta, mutta heillä on läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.
10 VUOSIKOKOUS
Yhdistyksen sääntömääräinen kokous on vuosikokous marraskuun loppuun mennessä. Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
Kokouksen avaus
Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi (2) ääntenlaskijaa
Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Hyväksytään kokouksen työjärjestys
Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto
Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle
Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio, sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus
Valitaan uuden hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, neljä (4) hallituksen jäsentä ja kaksi (2) varajäsentä
Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö vuodeksi
Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
11 SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään (3/4) äänten enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa varat ja omaisuus lahjoitetaan Sibelius-Akatemialle käytettäväksi mikäli mahdollista stipendeinä klarinetinsoiton opiskelijoille.
Turussa 7.10.2018